Hei!
Olen täällä seuraillut hiljattain valmistuvan Daylightin toimintaa, ja täytyy sanoa, että tulevaisuudessa tallista tulee vaikka mitä!
Näitä hevosiakin olen katsonut, ja mukavia polleja ovat kaikki.
Kuitenkin, Nalle nousi näistä hevosista suosikikseni. Ori on todella sympaattisen oloinen luonteensa, rotunsa, tupsujalkojen ja sydänpepun takia. (: En ala tarinoimaan, kuinka ihastuin polleen yms, joten mennäänpä suoraan näihin kokemuskertomuksiin.
En ole siis, kuten varmaankin jo tiedät, kovin kokenut hevostelija IRL-maailmassa, mutta en toisaalta ole mikään keltanokkakaan. Tunnen kuitenkin nämä "perusseikat" ja onhan minulla hyvä kaveri minua tarpeen tullen opettamassa.
URL-maailmassa hoidan Seppeleessä Cassu-ruunaa, kuten jo tiedätkin. (: 6 kk mahtaa pian olla täynnä hoitokuukausissa.
Tässäpä pientä näyttöä, en löytänyt mitään mestariteoksia tällä hetkellä ainoan hoidokkini päiviksestä:
30.5. Kesä on täällä
Nojasin tarhan aitaan ja katselin siniselle, pilvettömälle taivaalle. Linnut visersivät kauniisti. Koivut, jotka olivat vasta saaneet lehtiverhon ylleen, humisivat tuulen tahdissa. Maisema oli lyhyesti sanottuna kesäinen. Sitten katseeni siirtyi tarhassa seisovaan ruskeaan hevoseen.
Cassu seisoi ylväästi tarhassaan. Sen harja ja häntä heiluivat tuulessa ja sen korvat olivat hörössä. Aurinko maalasi ruunikon karvaan kultaisia valoviivoja, ja se sai sen näyttämään upealta. Huokaisin. Kesäloma oli juuri alkanut, ja se oli upea juttu. Olin heti koulun jälkeen vienyt vain todistuksen kotiin ja sen jälkeen tullut tallille. Suunnitelmissani oli mennä Cassulla maastoon.. ilman satulaa! Ja sen aioin toteuttaa. Otin riimunnarun käteeni ja kävin hakemassa Cassun tarhasta.
Vein hoidokkini sisälle ja aloin harjaamaan sitä. Pölyä irtosi ruunan karvasta paljonkin.
- Minnes oot menossa? ohikulkumatkalla ollut Josefiina kysyi.
- Ai niin, unohdin kysyä! Saanko mennä ilman satulaa maastoon Cassulla? kysyin.
- Hmm.. Jossu mietti. - Katsotaas.. Saathan kai sinä, mutta kännykkä ehdottomasti mukaan! tallin omistaja totesi lopulta.
- Joo, kiitos, sanoin ja jatkoin harjaamista.
Lopulta sain urakan loppuun ja laitoin suitset hoitsuni päähän. Talutin Cassun tallipihalle ja reissu saattoi alkaa..
Lähdimme pienelle metsäpolulle rauhallisessa käynnissä. Cassu vaikutti pirteältä, joten otimme pian ravin. Vaikka satulaa ei ollut, oli ruunan selässä miellyttävä istua ravissakin. Taputin ja kehuin vähän väliä Cassua, joka ravasi varsin hienosti.
Pian edessämme avautuikin maantie. Otin käynnin ja menimme sitä jonkin aikaa.
- Cassu.. haluatko laukata vähän? kysyin, kun laukkasuora näkyi suoraan edessä. Cassu heilautti päätään ja pärskähti.
- Ok then, naurahdin ja pamautin laukkapohkeet hoidokkini kylkiin.
Ja se se vasta olikin menoa.
Tuuli liehutti Cassun harjaa ja häntää tuulessa. Musta, silkkinen harja kutitteli naamaani, kun laukkasimme laukkapolulla. Hymy nousi kasvoilleni ja Cassu ravisti päätään innostuneesti. Annoin sen laukata vähän lujempaa, muttemme kuitenkaan menneet kiitolaukkaa.
Kaiken ilon ja riemun lopuksi Cassu pukitti ilopukin, ja olin vähällä lentää selästä, satulaa kun ei ollut. Naurahdin ja hiljensin laukkaa vähän. Nyt jos milloin pitäisi irrotella ja kunnolla, kesälomakin oli alkanut!
Lopulta, kun molemmat aloimme jo hengästyä, hiljensin vauhdin ravin kautta käyntiin. Silitin Cassun kaulaa ja kehuin hevosta.
- Se oli mahtavaa, sanoin ja taputin vielä kerran hevosta kaulalle.
Kävelimme jonkun matkaa. Kello oli varmasti jo kuusi, mutta siltikään aurinko ei ollut laskenut. Huokaisin ja katsoin hoidokkiani hymyillen. Cassu tosiaan oli hieno hevonen, ja olin kiintynyt siihen kovasti. Mitähän tekisin, jos sille tapahtuisi jotain?
Saavuimme pian takaisin tallille. Hyppäsin tallipihalla pois Cassun selästä ja taputin sitä kaulalle taas kerran.
- Hyvä Cassu, kehuin hevosta ja lähdin viemään sitä talliin.
Josefiina huomasi meidät tallipihalla ja ryntäsi luoksemme.
- Miten meni? nainen kysyi ja käveli vierelläni, kun vein Cassua kohti tallia.
- Mahtava reissu! Irroteltiin laukkapätkällä oikein olan takaa, ja pukkikin vielä tuli kaupan päälle, kerroin innoissani.
- Ihme, ettet lentänyt, Jossu naurahti.
- JOSEFIINAAA! Loviisa huusi vähän matkan päästä.
- Mitäs nyt? Jossu kysyi.
- Pampula karkasi, tuutko auttaan sen kiinniotossa? Pipsa on jo metsässä etsimässä sitä, Loviisa selitti.
- Kaipa sitä sitten täytyy tulla, Josefiina huokaisi ja katsahti sitten minuun.
- Huuhtele sen jalkoja vähän viileällä vedellä, hän huudahti vielä ennen kuin ehdimme mennä tallin ovesta sisään.
Riisuin Cassun suitset, harjasin sen, putsasin sen kaviot ja vein sen sitten pesuboksiin ja avasin vesiletkun.
- No niin, tämä tekee hyvää sun jaloille ton reissun jälkeen, selitin Cassulle, kun suihkutin sen jalkoja. Cassu katsoi minuun ja pärskähti.
- Hassu, naurahdin ja suljin vesiletkun.
Kuivasin jalat ja vein Cassun sitten hetkeksi aikaa talliin. Kuivasin pesuboksin lattian ja käväisin sitten oleskeluhuoneessa, jossa olivat Sini, Sirppa ja Kat. Näppäilin limuautomaatista Coca-colan koodin, kilautin rahan rei'ästä sisään ja pian pullo kolajuomaa kolahti alas. Raahasin itseni pullon kanssa oleskeluhuoneen ruskealle sohvalle.
- Missäs oot ollu, kun noin hiessä oot? vieressäni istuva Sirppa kysyi.
- Käytiin Cassun kanssa maastossa irrottelemassa näin kesäloman kunniaksi, naurahdin ja avasin kokispullon korkin.
Juttelin tyttöjen kanssa jonkin aikaa ja palasin sitten takaisin Cassun karsinalle. Pujotin riimun ruunan päähän ja lähdin viemään sitä tarhoille.
Avasin tarhan portin ja päästin hoidokkini vapaaksi. Cassu lähti laukkaamaan innoissaan kauemmaksi. Suljin portin ja jäin katselemaan hoitsuni irrottelua. Cassu pukitteli iloisesti ja sitten yhtäkkiä pysähtyi ja käänsi katseensa minuun. Hymähdin.
Vaikka aurinko ei laskisi kunnolla vielä pitkään aikaan, alkoi iltarusko jo ilmestyä. Cassusta näkyi vain siluetti, jonka reunoja koristivat kullanhohtoiset viivat. Hevonen hörähti ja ravasi luokseni. Hymyilin taas. Sitten puoliverinen tunki päänsä kainalooni. Tuhahdin huvittuneesti, halasin hevosta ja kuiskasin sen korvaan:
- Rakastan sua.
Näyttökuvaa:
Toivottavasti tämä riittää.
- Henni